Vastuullisempi kulutus tarvitsee arjen ymmärrystä

Vastuullisuuskeskustelu keskittyy usein tietoon ja sen jakamiseen. Tieto ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan kulutustapoja vastuullisempaan suuntaan. Jotta vastuullisemmat kulutusvalinnat jäävät osaksi arkea on ensin täytyttävä kolmen elementin. Ne ovat 1) materia ja sen saatavuus, 2) kompetenssi ja 3) merkitykset (ks. Shovein, Pantzarin & Watsonin 2012). Näiden lisäksi tarvitaan vielä historian ja arjen ymmärrystä. Kyseistä kolmijakoa

Naisten muuttuva työpukeutuminen ja kriisit

Naisten työllistyminen kodin ulkopuolelle Monelle naiselle 1900-luvun alusta lähtien ensimmäinen ansiotyö kodin ulkopuolelta löytyi usein tehtaista. Kodin ulkopuolinen palkkatyö mahdollisti naisille pääsyn omaan rahaan kiinni ja lisäsi heidän omaa päätäntävaltaansa esimerkiksi vaatteiden kulutuksen osalta. Toisen maailmansodan aikaan useat naiset tekivät niitä töitä, joita miehet olivat ennen rintamalle menoa hoitaneet. Sotien jälkeen naisten työssäkäynti yleistyi entisestään,

Ken on saanut koreilla? Miesten pukeutumisen historiaa

Suomessa 2020-luvulla vallalla oleviin pukeutumisnormeihin lukeutuu se, että hempeät sävyt, pitsit ja korut mielletään usein naisten asuihin sopiviksi. Koristautuminen ei ole pitkässä historian juoksussa minkään sukupuolen omistama tapa, vain se ketkä ovat saaneet koreilla, on vaihdellut. On siis katsottava aikojen yli, niin voi huomata kuinka pukeutumisen sukupuolikäsitykset ovat olleet toisenlaisia. Tässä postauksessa leikkaan karkeasti läpi

Omaehtoinen kesämekkopakko

Muutama vuosi sitten havahduin siihen, että en rohkene käyttää arkena mekkojani. Valitsin helmallisen asun, vain juhliin tai illanviettoihin. Päätin tietoisesti pukea kesämekon päälleni aina sään salliessa. Yksi painavimmista syitä oli halu vähentää vaatteiden kautta tulevaa ympäristökuormaa. Konkreettisesti toteutin päätökseni käyttämällä jo omistamiani vaatteita. Omien pukeutumis- ja kulutustapojen kaunistelematon tarkastelu osoittaa jokaisen omat kompastuskivet vaatteiden kulutuksesta.

5 vinkkiä Tieteen päiville 2021

Tieteen päivät alkoivat tänään 13.1.2021 ja jatkuvat sunnuntaihin 17.1.2021. Tieteen päivät on kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Vuoden 2021 päivien teemana on Hyvä ja paha tieto. Voit osallistua tapahtumaan verkossa. Tapahtumia voi katso jälkikäteen YouTubesta Tiedetv kanavalla. Kokosin alle viisi vinkkiä Tieteen päivien ohjelmasta. Suorat lähetykset 1.

Arkinen pukeutuminen ja kulutus tutkimuskohteina

Esittelen tässä tekstissä väitöskirjatutkimustani ja avaan sitä mitä, ketä, miksi sekä miten tutkin. Kerron myös, mitä hyötyä tutkimuksesta saadulla tiedolla on yhteiskunnallisesti. Ensin kuitenkin selitän lyhyesti mitä on etnologia ja mikä on etnografia,  jotka ovat alani peruskäsitteitä. Mitä on etnologia ja mikä on etnografia? Etnologia on tieteenala, jossa kiinnostus kohdistuu ihmisten ja yhteisöjen arkielämän kulttuuriin

Mainostekstit vaikuttavat mielenterveyden häiriöiden merkityksiin

Instagramissa tiliä pitävä lääkäri Anni Saukkola nosti esiin syyskuun 2020 lopulla tarinoissaan, kuinka kaupanalan yritykset käyttävät mielenterveyden häiriöiden nimiä mainoskampanjoissaan. Saukkola korosti, kuinka näiden termien käyttö on ongelmallista lääketieteen sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ja heidän läheisten näkökulmasta. Saukkola sai kommentteja takaisin, että ongelman syytä on vaikeaa täysin ymmärtää. Kulttuurintutkimuksen lähtökohdista on mahdollista tarkastella yhtälön ongelmallisuutta,

Mitä tapahtui ennen kuin T-paita maksoi vain 9,99€? – Osa II

Edellisessä postauksessa esittelin vaatteen hinnan kehitystä ja siihen vaikuttaneita seikkoja 1800-luvulta 1970-luvulle asti. Osassa II nostan ensin esiin ostoskeskuksien, automarkettien ja kotimaisten ketjuliikkeiden aikakauden. Sen jälkeen käyn läpi myös sitä, miten skandinaaviset ja lopulta globaalit vaateketjut rantautuivat Suomeen. Entä mikä vaikutus on teknologian ja internetin kehityksellä vaatteiden kulutukseen? Autoilevat kaupunkilaiset avasivat kaupanalalle uusia mahdollisuuksia −

Mitä tapahtui ennen kuin T-paita maksoi vain 9,99€? – Osa I

Meille on tarjolla valtavasti pääosin Aasiassa massatuotettuja halpavaatteita, joita myyvät suuret kansainväliset ketjut. Ylen sarjassa Verta, hikeä ja T-paitoja voi tutustua vaateteollisuuden kääntöpuoliin. Mutta miten me olemme päätyneet tilanteeseen, jossa vaatteet ovat halvempia kuin koskaan? Mitä tätä ennen on tapahtunut, mitkä tekijät selittävät tapahtumia ja millainen arvo sekä hinta vaatteella on ollut? Aihe on hyvin

Vaatteitako vain?

Vaatteitako vain? – blogi on pukeutumis- ja kulutustutkijan omien ajatusten ulostuontikanava.  Ensimmäisessä postauksessani haluan avata lyhyin ja keskenään hyvin erilaisin esimerkein sitä, miten pukeutuminen on materiaalisuuden lisäksi sosiaalista toimintaa, viestintää ja osa identiteettiä sekä heijastaa yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Aluksi lyhyt esittely itsestäni, tutkimusaiheesta ja etnologian alasta. Olen väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta, ja tutkimusalani on etnologia. Tutkin